Koulutus antaa valmiudet tarjota perustason hoitoa laajalle eläinlajikirjolle. Halutessaan eläinlääkäri voi syventää osaamistaan kapeammalla eläinlääkinnän alueella. Kotimaisen, melko laaja-alaisen erikoistumiskoulutuksen lisäksi tarjoavat kansainväliset erikoistumisohjelmat mahdollisuuden erikoistua kapeammille alueille, kuten silmäsairauksiin.
Millaista on Elina Pietilän työ ja asiakkaiden kohtaaminen? Miten TONOVET-silmänpainemittaria voidaan hyödyntää jokaisella klinikalla eläinpotilaiden hoidossa?
Erikoistuminen eläinten silmäsairauksiin
Perusopinnoissa silmäsairauksien osuus oli hyvin pieni ja silmäpotilaat tuntuivatkin aluksi Pietilästä lähinnä pelottavilta. Melko pian valmistumisen jälkeen tie vei kuitenkin yllättäen silmäsairauksien pariin.
"Pääsin aivan urani alussa seuraamaan silmäsairauksiin perehtyneen kollegan työtä parillakin eri klinikalla. Hoitaessani heidän lomiensa aikana potilaiden kontrollikäyntejä ja päästessäni heidän ohjauksessaan tekemään pieniä toimenpiteitä huomasin aika pian, että silmät ja niiden sairaudet olivatkin hyvin mielenkiintoisia", Pietilä kertoo uran alkuvaiheista.
Pietilä suoritti ensin perinnöllisten silmäsairauksien diagnosointiin pätevöittävän silmätarkastuseläinlääkärin tutkinnon, jossa kouluttautuminen tapahtuu oman työn ohella kotimaassa. Halu laajentaa ja syventää osaamista sai hänet lähtemään eurooppalaiseen ohjattuun eläinten silmäsairauksien erikoistumiskoulutukseen, jonka hän suoritti pääasiassa ulkomailla. Nykyisin hän hoitaa pieneläinpotilaita, mutta aiemmassa työssä Yliopistollisessa eläinsairaalassa potilaina oli myös hevosia sekä silloin tällöin tuotantoeläimiä.
Arki vastaanotolla
Työpäivä Eläinsairaala Huomassa Vantaan Tikkurilassa koostuu ajanvarauspotilaista ja kirurgisista toimenpiteistä. Potilaat tulevat vastaanotolle usein lähetteellä toisilta eläinlääkäreiltä, mutta ajan voi varata myös ilman lähetettä. Erilaiset silmän pinta- ja sisäosien tulehdukset ja vammat, kaihimuutokset eli linssin samentumat, glaukooma eli silmänpainetauti sekä silmän alueen kasvaimet ovat yleisiä hoitoon hakeutumisen syitä. Tutkimushuoneesta löytyy mm. rakovalobiomikroskooppi, oftalmoskooppi linsseineen, silmänpainemittari ja ERG-laite verkkokalvon toiminnan tutkimiseksi. Hyvin varustellussa leikkaussalissa käytössä on silmäleikkauksissa vaadittavat mikroinstrumentit sekä leikkausmikroskooppi ja kaihileikkauslaitteisto. Apuna myös ammattitaitoiset ja kokeneet hoitajat.
Työssään Pietilä pitää lääketieteellisen ongelman selvittelyn ja hoidon lisäksi kohtaamisista niin eläinten kuin niiden omistajienkin kanssa.
”Silmätutkimus kirkkaine valoineen voi tuntua eläimestä epämiellyttävältä, etenkin jos silmä on kipeä. Ystävällisen asenteen, rauhallisten ja rutinoituneiden otteiden sekä hyvän välineistön avulla pyrin hoitajan kanssa tekemään tutkimustilanteesta potilaalle mahdollisimman miellyttävän”, Pietilä kuvailee.
Pääosa silmäsairauksien hoidosta hoitaa eläimen omistaja. Etenkin lääkkeellisesti hoidettavien sairauksien kohdalla, mutta myös leikkauksiin liittyvään jatkohoitoon kotona.
”Hoito vaatii omistajalta vaihtelevan määrän taloudellista ja ajallista sitoutumista sekä myös riskinottoa silloin, jos ennuste on epävarma. Koen erittäin tärkeäksi, että annan ennen hoitopäätösten tekoa selkeän käsityksen sairauden laadusta, ennusteesta, hoitovaihtoehdoista, kustannuksista ja komplikaatioriskeistä”, Pietilä tähdentää.
Vastaavasti Pietilä kannustaa omistajia rehellisesti ja avoimesti kertomaan esim. mahdollisista taloudellisista ja ajankäytöllisistä rajoitteista, jotta kullekin potilaalle saadaan kokonaisuuden kannalta paras mahdollinen hoitosuunnitelma.
TONOVET-silmänpainemittari eläinlääkärin apuna
Silmäeläinlääkärin työssä silmänpainemittari on välttämätön apu niin diagnoosin teossa kuin hoitovasteen seurannassakin. Mittari olisi kuitenkin hyvä kuulua jokaisen vastaanoton varusteisiin.
”Silmäpaineiden mittaus on aiheellista vähintään aina, jos silmä on kipeän oloinen, siristää ja punoittaa, eikä siitä löydy esim. sarveiskalvohaavaa, joka selittäisi oireita”, Pietilä toteaa,
”Silmäsairauksiin liittyy lähes aina jonkinasteista punoitusta. Glaukoomassa, joka etenkin koirilla on valitettavasti kohtalaisen yleinen sairaus, oireisiin kuuluu myös silmänpaineen nousu. Silmän suonikalvon tulehduksessa eli uveiitissa silmänpaine puolestaan laskee. Näihin sairauksiin liittyy myös kipua, joka voi etenkin alussa olla hankala havaita ja voivat johtaa myös näön menetykseen. Paineenmittaus on paras tapa auttaa yleiseläinlääkäriä tunnistamaan nämä vakavat silmäsairaudet vaarattomammista punoituksen aiheuttajista. Asianmukainen hoito päästään näin aloittamaan ajoissa ja potilas tarvittaessa ohjaamaan erikoiseläinlääkärille jatkotutkimuksiin ja hoitoon. Yhteistyö yleis- ja erikoiseläinlääkäreiden välillä parantaa eläinten terveydenhoitoa ja lisää hyvinvointia”, hän jatkaa.
Silmänpainemittarin tärkeimmät ominaisuudet ovat tarkkuus ja luotettavuus, mutta myös käytön helppous ja toimenpiteen vaivattomuus eläimelle ovat tärkeitä.
”Tonovetin toiminta perustuu takaisinkimpoamistekniikkaan ja sen anturin kosketus silmään on niin kevyt, ettei puudutustippoja tarvita. Mittaus on myös hyvin nopea, joka on tärkeää eläinpotilaiden tutkimuksessa. Valmiit kalibraatiot koiralle, kissalle, hevoselle ja kanille ovat lisänneet tarkkuutta entisestään”, Pietilä kuvailee laitteen hyötyjä.
Pietilä on itse käyttänyt laitetta jo parikymmentä vuotta ja nähnyt sen kehityksen ensimmäisestä prototyypistä nykyiseksi markkinajohtajaksi.
”Laitteen oikea käyttö on helppo oppia. Se auttaa valitsemaan oikean mittauskulman ja ilmaisee mittaustuloksen luotettavuuden värikoodein. Laitteen mukana tulee selkeät ohjeet mm. potilaan käsittelystä mittauksen aikana, jotta vältytään esim. kiinnipidon aiheuttamista virheistä tuloksiin”, hän kertoo.
Eläinten yleinen hyvinvointi
Lemmikkien hyvinvointia on parantanut mm. lisääntynyt ymmärryksemme lajityypillisen käytöksen tukemisesta ja mahdollistamisesta sekä ennaltaehkäisevän terveydenhoidon tärkeydestä. Säännölliset terveystarkastukset, rokotusohjelmat, hampaiden hoito, kynsien leikkaus ja turkin hoito voivat auttaa eläimiä elämään terveempää elämää.
Silmäeläinlääkärin tutkittavana lemmikki kannattaa käyttää vähintään muutaman kerran elämässä, vaikka erityisiä ongelmia ei olisikaan. Esim. kaihi tai verkkokalvon rappeumamuutokset voidaan havaita aikaisessa vaiheessa ja mahdollisesti tarvittava hoito ajoittaa oikein. Hyvä aikataulu tarkastuksille on esim. 1-2 v., 4-6 v. ja > 8-10 v. iässä.
Ulkonäköön perustuva koiran- ja kissanjalostus on vuosikymmenten saatossa johtanut erilaisiin terveydelle ja hyvinvoinnille haitallisiin rakenteen ääripiirteisiin. Pietilä kohtaa vastaanotollaan lähes päivittäin lyhytkuonoisuuteen liittyviä ongelmia, kuten kiertyneiden luomien aiheuttamaa ärsytystä, silmän pintaosien kroonista tulehdusta ja samentumista, silmävuotoa, kuivasilmäisyyttä sekä sarveiskalvohaavoja.
”Oireita voidaan helpottaa leikkauksin ja lääkityksin, mutta järkevintä olisi tehdä sellaisia jalostusratkaisuja, jotka tukisivat paluuta luonnonmukaisempaan ja toiminnallisempaan rakenteeseen”, Pietilä toivoo.
Voit tutustua ja tilata TONOVET-silmänpainemittarin Onemediltä
Uudessa TonoVet Pro -mallissa vieläkin helpompi mittaus verrattuna TonoVet Plus -malliin. Prossa kehittyneempiä toimintoja ovat esim. jopa 200:n asteen mittauskulma, parannettu mittaustarkkuus, quick -mittaustila sekä näyttö ja näppäimet ovat suunnattu käyttäjää päin.
Tervetuloa Tonovet-iltaan keskiviikkona 24.9. alkaen klo 17.00
Tilaisuus järjestetään OneMedin ja Eläinsairaala Huoman kanssa yhteistyössä, paikkana Huoman talon lounasravintola, Urheilutie 6, 01370 Vantaa
Ohjelma:
Klo 17.00 Tervetuloa – tarjolla pientä syötävää
Klo 17.15 Elina Pietilän luento
Lisäksi:
Tonovet-laitteen käytön harjoittelua
Pienissä ryhmissä tutustuminen Eläinsairaala Huoman tiloihin
Ilta päättyy viimeistään klo 19.30
Mukaan mahtuu 20 osallistujaa. Ilmoittautumiset 9.9. mennessä paivi.rauvo@onemed.com. Saat vahvistuksen osallistumisestasi Päiviltä 21.8. jälkeen.
